Aktiivista osallistumista ja vuorovaikutusta edistävä ryhmämuotoinen kuntoutus on suunnattu henkilöille, joilla on vaikea-asteinen afasia. Tyypillisesti puheilmaisu on rajallista tai puuttuu ja tueksi tarvitaan vaihtoehtoisia kommunikointikeinoja. Puheilmaisun ollessa rajallista vuorovaikutuksen edellytyksenä olevien laajempien kognitiivisten taitojen hallinnan merkitys korostuu. Näitä taitoja ovat muun muassa havainnointi, kontaktiin suuntautuminen, joustavuus, päättelykyky, vuorottelu ja muistitoiminnot,

Vaikea-asteisesti afaattisten henkilöiden puheterapiaryhmässä harjoitellaan vastavuoroisuutta ja aktiivista osallistumista olemassa olevilla taidoilla. Ryhmässä kokeillaan ja harjoitellaan vaihtoehtoisten kommunikointikeinojen - ja menetelmien hyödyntämistä keskustelutilanteissa. Ryhmämuotoinen kuntoutus myös mahdollistaa vertaistuen hyödyntämisen omassa kuntoutumisprosessissa.

Puheilmaisua ja keskustelutaitoja edistävä ryhmäkuntoutus on suunnattu puhekommunikointiin kykeneville henkilöille, joilla on lievä / keskivaikea afasia. Tyypillisesti asioiden ilmaiseminen puheella onnistuu, mutta puheen sujuvuudessa, sananlöytämisessä ja kertovassa ilmaisussa sekä puherohkeudessa on haasteita. 

Ryhmän tavoitteet asettuvat keskustelun, kerronnan ja sosiaalisen osallistumisen tasoille. Ryhmässä aktivoidaan kuntoutujien osallistumista sekä tuetaan puheilmaisuun rohkaistumista monipuolisissa ja vaihtelevissa vuorovaikutustilanteissa. Ryhmässä kuntoutujat pääsevät vastaamaan yksilöllisesti asetettuihin haasteisiin turvallisessa ja tuetussa ympäristössä. Myös vertaistuella on ryhmän toiminnassa merkittävä rooli.

Puheen selkeyttä ja arkikommunikointikyvyn kohentumista edistävä ryhmämuotoinen kuntoutus on suunnattu neurologisille kuntoutujille, joilla on vaikeusasteeltaan kohtalainen tai vaikea dysartria. Ryhmään soveltuvat kaikki kuntoutujat, joille aiheutuu dysartriaoireista haittaa kommunikaatiossa selviytymiseen. Ryhmässä voi olla myös vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä käyttäviä henkilöitä. 

Dysartriaryhmässä harjoitetaan selkeää puheilmaisua monipuolisesti vastavuoroisissa kommunikointitilanteissa, edistetään oman puheilmaisun monitorointitaitoja sekä tuetaan aktiivista sosiaalista osallistumista. Myös vertaistuella on ryhmän toiminnassa merkittävä rooli.

Dysartriaryhmä kokoontuu Puheklinikalla 10x90min/vuosi, pääsääntösesti kevätkaudella. 

Ryhmä on suunnattu kuntoutujille, joiden neurologinen taustasairaus on luonteeltaan etenevä ja joiden oirekuvaan liittyy puheen ja äänenkäytön haasteita. Kuntoutuksen tavoitteina on parantaa puheen kuuluvuutta ja selkeyttä sekä lisätä tietoa taustasairauden vaikutuksesta kommunikoinnin. Kuntoutujat omaksuvat ryhmäjakson aikana keinoja joilla puheen- ja äänentuotton ylläpitoa voi tukea omatoimisesti.

Ryhmän toiminta painottuu puhekommunikoinnin selkeyden tukemiseen. Ryhmässä käsitellään myös syömiseen liittyviä haasteita ja Parkinsonin tautiin liittyviä kognitiivisia oireita. Vertaistuella on ryhmän toiminnassa merkittävä rooli ja osallistujia kannustetaan jakamaan kokemuksia ja hyväksi havaittuja arjen tukikeinoja.

Ryhmä kokoontuu vuosittain 12x60min. Yhteisten tapaamisten lisäksi ryhmään sisältyy yksilöllinen alku-ja lopputapaaminen (2x45min), joiden puitteissa kartoitetaan henkilökohtaiset tavoitteet ja laaditaan suunnitelma oman kotiharjoittelun tueksi ryhmän päätyttyä.

Tavoitelähtöiset ryhmät muodostetaan vastaamaan ryhmäläisten yksilöllisiä kuntoutustarpeita. Ryhmän kokoamisperusteena voi yhteisen kuntoutustarpeen ohella olla ryhmäläisten elämäntilanteeseen liittyvä yhteinen tavoite, kuten esimerkiksi työhönpaluu. Esimerkkejä tavoitelähtöisistä kuntoutusryhmistä:

• Kielellis-kognitiiviset haasteet työhönpalaamisen yhteydessä

• Etenevät afasiat ja arjen haasteet

• Muistisairauksiin liittyvät kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen haasteet

• Lukemis-ja kirjoittamistaitojen kohentaminen

• Puheen sujuvuuden haasteet (änkytys, sokellus)

• Nuorten ja nuorten aikuisten vuorovaikutustaitojen harjaantuminen

Osassa ryhmistä kuntoutujat osallistuvat toimintaan itsenäisesti, ja osassa ryhmän toimintaan osallistuu sekä kuntoutuja että läheinen. Vertaistuki on merkittävä osa toimintaa. Ryhmät kokoontuvat tarpeen mukaan, tyypillisesti 5 tai 10 kertaa vuodessa (90min /käynti).