Aivoverenkiertohäiriöihin liittyy hyvin monenlaisia kommunikoinnin häiriöitä. Erilaisia kielellisiä (afasia) ja kielellis-kognitiivisia häiriöitä on useita, ja ne voivat ilmetä esimerkiksi puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeuksina. Myös puhemotoriset ongelmat (dysartria) voivat vaihdella suuresti, ja usein kuntoutujalla esiintyy sekä kielellis-kognitiivisia että motorisia häiriöitä samanaikaisesti. Kommunikointia voivat lisäksi vaikeuttaa neuropsykologiset oireet, kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen tai muistin haasteet.

Miten näissä erilaisissa tilanteissa tulisi toimia, jotta kommunikointi olisi sujuvaa ja vastavuoroista, ongelmista huolimatta?

Usein asioihin perehtyminen ja niiden ymmärtäminen ovat avain yhteisen toimintamallin löytämiseen ja onnistuneen vuorovaikutustilanteen syntymiseen. Puheklinikan terapeutit tarjoavat koulutusta ammattihenkilöille aivoverenkiertohäiriöihin liittyvistä kommunikoinnin haasteista ja niiden kanssa toimimisesta.

Tapaturmissa syntyneet aivovammat aiheuttavat usein erilaisia kommunikoinnin häiriöitä kuin esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöt. Aivovamman saanut henkilö saattaa puhua sujuvasti, mutta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ilmenee merkittäviä haasteita. Tämä voi hämmentää hoitohenkilökuntaa: vuorovaikutus vaikuttaa ehkä sujuvalta, mutta jokin tuntuu silti "pois paikaltaan" – potilas ei toimi vuorovaikutustilanteissa odotetulla tavalla, ja taustalla olevia haasteita voi olla vaikea tunnistaa.

Sosiaalisen toimintakyvyn muutokset voivat ilmetä hoitoympäristössä ristiriitoina, väärinymmärryksinä, impulsiivisena käytöksenä tai vetäytymisenä. Ne voivat kuormittaa niin asiakasta kuin hoitotiimiäkin. Yhteyden saaminen kuntoutujaan voi tuntua vaikealta, mikä voi vaikuttaa hoidon sujuvuuteen ja yhteistyöhön.

Kommunikointi- ja vuorovaikutustaitojen muutokset saattavat kaventaa potilaan sosiaalista elämää ja heikentää hänen mahdollisuuksiaan osallistua omaan hoitoonsa. Muutokset vaikuttavat usein myös tulevaisuudensuunnitelmiin, kuten työhön paluuseen, opiskeluun tai itsenäiseen asumiseen.

Puheklinikan terapeutit tarjoavat koulutusta hoito- ja kuntoutusalan ammattilaisille aivovammojen jälkeisistä vuorovaikutushäiriöistä. Koulutuksessa käsitellään vuorovaikutuksen muutosten tunnistamista ja annetaan käytännönläheisiä keinoja tilanteiden ymmärtämiseen ja niissä toimimiseen. Sisältö on suunniteltu tukemaan päivittäistä työtä sairaala- ja hoivaympäristöissä.

Ääneen ja äänenkäyttöön liittyviä ongelmia tunnistetaan ja hoidetaan usein puutteellisesti. Kuitenkin äänen ja sen käytön ongelmat ovat havaittavissa jo varhaisessa vaiheessa, ja terveen, kestävän äänen huoltoa voi toteuttaa arjessa ja työn ohessa. Ääniongelmien syntyä voi – ja kannattaa – ennaltaehkäistä.

Äänenhuoltoon ja ongelmien ennaltaehkäisyyn tähtäävä infopaketti voidaan toteuttaa yksittäisenä luentona (60 min), tai äänenkäytön harjoitusten ympärille voidaan rakentaa laajempi kokonaisuus. Halutessa luentokokonaisuuteen voidaan liittää myös tietoisku äänihieronnasta (voice massage).

Moniin neurologisiin sairauksiin liittyy nielemisen ja ruokailun haasteita. Aivoverenkiertohäiriöihin saattaa liittyä suun ja nielun lihaksiston halvauksia, tuntopuutosoireita, nielemisrefleksin heikentymistä tai motorisen ohjauksen häiriöitä, jotka vaikeuttavat turvallista ruokailua. Etenevien neurologisten sairauksien yhteydessä nielemisvaikeudet kehittyvät usein vähitellen ja voivat jäädä alkuvaiheessa huomaamatta. Ensioireiden tunnistaminen onkin tärkeää, jotta tilanteeseen voidaan puuttua ajoissa ja kuntoutuja ohjata turvallisten ruokailutottumusten pariin heti nielemisvaikeuden ilmettyä.

Nielemisen ja ruokailun häiriöihin keskittyvissä koulutuksissa käsitellään nielemistoimintoihin ja ruokailuun liittyviä peruslainalaisuuksia, joiden ymmärtäminen helpottaa myös häiriöiden tunnistamista ja tukemista arjessa. Koulutuksissa käydään läpi tyypillisiä ja toimiviksi koettuja käytäntöjä miellyttävän – ja ennen kaikkea turvallisen – ruokailun tukemiseksi, niin itsenäisesti kuin avustettunakin.