Aivoverenkiertohäiriöihin liittyy hyvin moninaisia kommunikoinnin häiriöitä. Erilaisia kielellisiä (afasia) ja kielelliskognitiivisia häiriöitä on useita, ja näihin liittyy erilaisia puheen tuoton ja ymmärtämisen ongelmia. Myös puhemotorisia ongelmia (dysartria) on monenlaisia, ja kuntoutujalla saattaa olla sekä kielelliskognitiivinen että motorinen kommunikoinnin häiriö samanaikaisesti. Kommunikointia saattaa vaikeuttaa myös neuropsykologiset oireet kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen tai muistin ongelmat. Miten näissä erilaisissa tilanteissa tulisi toimia jotta kommunikointi onnistuisi ja sujuisi vastavuoroisesti ongelmista huolimatta?

Usein asioihin perehtyminen ja niiden ymmärtäminen ovat avain yhteisen toimintamallin ja onnistuneen vuorovaikutustilanteen syntymiseen. Puheklinikan terapeutit tarjoavat koulutusta ammattihenkilöille aivoverenkiertohäiriöihin liittyvistä kommunikointiongelmista ja niiden kanssa toimimisesta. 

Tapaturmissa syntyneistä aivovammoista seuraa erilaisia kommunikoinnin häiriöitä kuin esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöstä. Aivovamman saanut henkilö saattaa puhua sujuvasti, mutta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ilmenee ongelmia. Miksi aiemmin fiksusti käyttäytyvä aikuinen ei enää osaakaan toimia kommunikaatiotilanteissa kuten ennen? Sosiaalisen toimintakyvyn muutokset aiheuttavat usein väärinkäsityksiä, turhia ristiriitoja ja mielipahaa. Ystävyyssuhteiden ylläpitäminen ja uusien luominen voi muodostua haasteelliseksi. 

Muutokset kommunikointi- ja vuorovaikutustaidoissa saattavat aiheuttaa sosiaalisen elämän kaventumista, vammautunut saattaa vetäytyä sosiaalisista suhteista tai jopa eristäytyä kokonaan. Muutokset vaikuttavat myös opiskelu- ja työelämän suunnitelmiin ja moniin tulevaisuutta koskeviin odotuksiin. Asuin- tai hoitoympäristössä aivovammasta johtuvat vuorovaikutusongelmat aiheuttavat usein hämmennystä. Sosiaalisen toimintakyvyn häiriöihin ja niiden kanssa selviytymiseen voidaan kuitenkin vaikuttaa. Puheklinikan terapeutit tarjoavat koulutusta ammattihenkilöille liittyen aivovammojen jälkeisiin vuorovaikutushäiriöihin. Koulutukseen sisältyy vinkkejä ja ratkaisuja eri ympäristöissä ilmeneviin vuorovaikutuksen ongelmatilanteisiin.

Ääneen ja äänenkäyttöön liittyviä ongelmia tunnistetaan ja hoidetaan usein puutteellisesti. Äänen ja sen käytön ongelmat ovat kuitenkin tunnistettavissa jo varhaisessa vaiheessa ja terveen, kestävän äänen hoitoa voi toteuttaa arjessa ja työn lomassa. Ääniongelmien syntyä voi ja kannattaakin ennaltaehkäistä.

Äänenhuoltoon ja ongelmien ennaltaehkäisyyn tähtäävä infopaketti voidaan toteuttaa yksittäisenä luentona (60min) tai äänenkäytön harjoitusten ympärille voidaan rakentaa laajempi kokonaisuus harjoituksineen. Toivottaessa luentokokonaisuuteen voidaan yhdistää tietoisku äänihieronnasta (voice massage).

Moniin neurologisiin sairauksiin liittyy nielemisen ja ruokailun pulmia. Aivoverenkiertohäiriöihin saattaa liittyä suun- ja nielun lihaksiston halvauksia ja/tai tuntopuutosoireita, nielemisrefleksin heikentymistä tai motorisen ohjailun ongelmaa joka vaikeuttaa turvallista ruokailua. Etenevien neurologisten sairauksien oirekuvaan nielemisvaikeudet tulevat mukaan usein hiipien. Nielemisvaikeuden ensioireiden tunnusmerkit onkin hyvä opetella huomioimaan jotta näihin osataan kiinnittää huomiota varhaisessa vaiheessa ja kuntoutuja osataan ohjata turvallisten ruokailutottumusten pariin riittävän ajoissa.

Nielemisen ja ruokailun häiriöiden koulutuksissa käydään läpi ruokailuun ja nielemistoimintoihin liittyviä lainalaisuuksia, joihin pohjautuen myös näiden toimintojen häiriöitä on helpompi ymmärtää ja tukea. Koulutuksissa käydään läpi tavallisimpia ja hyväksikoettuja toimintamalleja miellyttävään ja ennenkaikkea turvalliseen ruokailuun sekä itsenäisesti että avustettuna ruokaillen.